Luke 19:1-10
11/05/07 , by Posted by: Admin
Sakeasi! Talanoa ‘ilo’i mo maheni pea taimi lahi ko e lave pe kia Sakeasi pea hangee ‘oku tau oli’ia. Tuku atu pee ha fanga ki’i puipuitu’a na’a ‘aonga ki he teu ‘o e Sapate, pea ke tau manatu’I ne hiki eni ‘e Luke ‘o ‘ikai ki he Lautohi faka-Sapate, ka kiate kitautolu ‘oku tau kei faingata’a’ia he tafoki mei he ngaahi angahala fai-‘ilo!
Taimi ‘o e me’a ne hoko
Tatau pee ‘a e talitali ‘o e kakai mahu’inga ‘I he kuonga ko eni mo ia ‘oku tau maheni ai ‘i Tonga . Ko e tali ha taha mahu’inga ‘oku fai ki he huu’anga pee ki he kolo – toki fakafe’ao ai pee ki he ‘api/fale talitali’anga. Me’a tatau he a’u atu ‘a Sisu ki Seliko. Ko ‘ene fou mai eni ko e ‘alu ki Selusalema.
Mahu’inga ke manatu’i ‘a e tukunga ‘amanaki ‘oku nofo he fakakaukau ‘a e kakai Siu (v. 11,12 – ‘e hoko mai nai ‘a e Misaia mo e Pule’anga ‘oku lau ki ai e kau Palofita?).
Ta’ofi ‘e he kakai e kui ke ‘oua ‘e hoha’asi ‘a Sisu. Ka e si’i tutui pee kaila ‘a e kui koe fie 'aa.
Uike kaha’u pee, pea hu ‘a Sisu ki Selusalema (Paame), ‘o ‘alu ai pee ki Kalevale. ‘Oku hanga atu ‘a Sisu ki hono uike faka’osi ‘i mamani pea ko e uike femou’ekina foki. ‘Osi ‘ilo pe eni ‘e Sisu – ‘ene teu pekia – ne tonu nai ke faka’ata’ata ‘e ia hono taimi ke teu ki he uike mamafa ‘oku hanga mai? Fefee ‘eta fa’a hanga ki ha fatongia (uike) mahu’inga – ko e haa e me’a ‘oku ta li’aki ko e pehee koe teu ki ha me’a ‘oku mamafa ange? Fu’u femoou’ekina ki he “kui”? Fu’u femou’ekina ki he “angahala”? Kei tuku taimi pee ‘a Sisu!
Sukamino
Mahino ne ‘ikai mei nofo ‘a Sisu ‘I Seliko he ‘oku talamai ‘e he (v.1), pea mo e ‘ilo ki he ‘ulungaanga ‘o e sukamino. Ko e ‘akau lalahi pea ko hon fua ‘oku ‘ikai melie fefee. ‘Oku fa’a ngaue’aki kihe langa fale, pea ko kinautolu pee ‘oku masiva ‘oku nau fa’a kai hono fua, pea ko e taimi lahi ‘oku ngangana pee hono fua ‘o vevea mo palai, pea toe ngaahi ‘e he manupuna ‘o kovi ange ‘ene vevea. Ne hanga leva ‘e he kau Lapai ‘o fekau ke too e Sukamino ‘oua toe ofi ange he fute ‘e 80 hono mama’o mei he kolo.
Kuo ‘i tu’a Seliko ‘a Sisu ia (kaka ‘a Sakeasi he sukamino). Ngalingali ne ‘ikai ‘a Sisu ki he fakaafe mei he kau ma’olunga ‘o Seliko. Ko e ‘ulungaanga ‘o e feitu’u ni kuo pau ke nau fakaafe’i ha taha mahu’inga! Ka kuo a’u eni ‘a Sisu ia ki tu’akolo, pea koe me’a ia ne fakalahi ai ‘enau muhu mo ‘enau fakatumutumu ko e tafoki hake ‘a Sisu ‘o talaange ‘e afe ‘ia Sakeasi!
Angahala – (tanaki tukuhau)
Ui e kakai ‘oku nau fai e ngaahi ngaue pehe ni ko e kau angahala – tauhi sipi, tanaki tukuhau, tauhi falekoloa, kosi ‘ulu.
Ko e fakamanatu pee ‘a e ‘uhinga’i ‘o e “angahala” mei he mohenga ‘o e talanoa ko eni. Ko e fefakatau’aki ‘i he vaha’a ‘o Selusalema mo Soatani ne fou ‘i Seliko, pea ne tu’u malie ‘a Sakeasi ko e femou’ekina faka-ekinomika ‘o Seliko pea lahi ai mo e tukuhau (tax). Ko e ngaue ‘tanaki tukuhau’ ne ‘ave ‘o konituleki ki tu’a (privatized), pea mahino ne ma’u ‘e Sakeasi e fo’i konituleki tanaki e tukuhau ‘o Seliko. Kovi lahi e kau tanaki tukuhau he koe ngaue ki Loma! Ki he kakai ‘oku nau fakapopula’i e kau Siu.
Sakeasi
Ne fai ‘e Sakeasi e ongo me’a ‘e ua ne ‘ikai ngali mo ia:
i) Lele - ‘oku ‘ikai lele ha taha mahu’inga. ‘Oku hoko pe eni ‘I hotau ‘ulungaanga faka-tonga. ‘Oku ‘ikai lele ha taha matu’outu’a, pe ha taha ma’olunga. ‘Oku fakahaa hono langilangi mo hono molumalu he’ne luelue lelei ki ha feitu’u, pe ha fa’ahinga me’a pee!
Pea ‘i he lele ‘a e kakai ‘oe feitu’u ko eni (Middle Eastern people), kuo pau ke huke’i honau ngaahi fu’u kofu tootoolofa. ‘Oku ‘ikai ko ha ‘ulungaanga faka’apa’apa ia.
ii) Kaka - ‘oku ‘ikai ke tau maheni mo ha motu’a ‘oku kaka (‘i he fa’ahinga tukufakaholo pee ‘i mamani)
Ko e faka’ilonga ‘o e haa ki tu’a ‘oku fonu koloa’ia, ka e maha e loto moe mo’ui. Ne ‘ikai toe lau ‘ene ngalivale ki mamani koe fie “sio kia Sisu”
Ko e lesoni ‘o e uike ni ‘oku too-loto ‘i he ‘amanaki huu ‘a Sisu ki Selusalema ‘o iku ai ki he kolosi. Ne kei ‘I ai pee hono taimi ke afe ‘o faka’aa ‘a e kui (ko e li’ekina mo e angahala ne fakamavahe’i mei he sosaieti), pea ‘ikai ngata ai ka ko ‘ene afea e loto fale ‘o e tanaki tukuhau.
Ko hoto fakamo’ui ‘oku ‘ikai lau e ngalivale, ka e fakahaa ‘a ‘ete fiema’u fakamolemole. Ko e afe ‘a Sisu he loto fale ‘o e “angahala” tanaki tukuhau ne afe ‘o fa’ao e loto-fale ni. Ko e fa’ahinga me’a pee ne ‘osi ‘ilo ki ai ‘a Sakeasi he’ene nague – ne ne fa’ao e ngaahi loto-fale! ‘Oku ‘ikai ko ha me’a si’i e afea ‘e Sisu hoto “loto-fale”. Ko e ‘ene afe kuo pau ken e ‘ave me’a ne te mo’ui ‘aki.
Ko e ha’u ‘a Sisu ki hoto loto-fale ‘oku ‘I’ ai hono ngahi me’a. Vakai ki he me’a ne fai ‘e Sakeasi. Ko e kelesi ia ‘a e ‘Eiki - ko e kelesi ‘oku tufa ta’e-ha-totongi, ka ko e kelesi ‘oku vivili ta’engata. Freely given, infinitely demanding.
by Ti Vaikona
| Posted by: Admin | Category: okooko | Print | Return|